fbpx

COVID-19 – Kalaallisut

Peqqinnissamik Oqartussanit Naalagaaffiullu Naalakkersuisuinit, COVID-19 pillugu nalunaarutit pingaarnerit.

COVID-19 – Kalaallisut

Peqqinnissamik Oqartussanit Naalagaaffiullu Naalakkersuisuinit, COVID-19 pillugu nalunaarutit pingaarnerit.

RSS
ATOM


Maanna kikkulluunnit coronamut misissortinnissamut piffissamik inniminniisinnaalerput – ersiuteqanngikkaluaraangamilluunnit

Maanna coronamut misissortinnissamut piffissamik pinissamut nakorsamit innersuunneqarsimanissaq pisariaqarunnaarpoq. Sap. ak. una Danmarkimi innuttaasut inersimasut tamarmik nammineerlutik piffissamik nittartakkatigut inniminniisinnaalerput ugguuna www.coronaprover.dk. Nem-ID-mut isersinnaanissaq taamaallaat pisariaqarpoq.

Tamanna Peqqinnissamut Utoqqarnullu Ministereqarfiup tusangassiutinut nalunaarutigaa.

Misissortinnissamut inniminniisoqarsinnaavoq, ersiuteqaraanni ersiuteqanngikkaluaraanniluunnit. Piffissamik pisimanermi, misissorneqarneq tupersuarni qaqortuni ingerlanneqassaaq, siunertaanut nuna tamakkerlugu taakkunani pilersinneqarsimasuni. 

Peqqinnissamut Ministerip eqqaasitsissutigaa, coronamik misissuutip akissutaa ajunngikkaangat isumaqanngitsoq, ungasillisimaarnissamut eqqiluisaarnissamullu maleruaqqusissutaasut soqutaajunaartutut isigineqalissasut. Misissuut 100 %-imik tatigineqarsinnaanngilaq misissorneqartunimi, ilaatigut virusi tuniluuttoq naammattoorneqarneq ajorpoq, inuk tunillatsissimangaluaraangalluunnit.

Uani paasisaqarnerugit https://www.dr.dk/nyheder/indland/nu-kan-alle-danskere-blive-coronatestet

Støt Mino Danmarks arbejde.


Naalagaaffiup Naalakkersuisuisa annertuumik misissuisarnermut tussarnissaanullu periusissaq nutaaq saqqummiuppaat

Nalunaarut Naalagaaffiup Siulittaasuuneqarfiani tusagassiortunik katersortitsinermi, maajip 12-iat 2020

Danmarkip piffissami qaninnermi COVID-19-imut misissuisarnerit annertusarpai maannalu nunarpassuit sanilliullugit inuttussuseq naapertorlugu inunnik misissuinerpaat ilagaat. Pitsaanerulissaagulli aamma suli. Tuniluunneeq annertusiartoqqilissangaluarpat, piffissap sivikitsup iluani naammattuussavarput, taamaammat tuniluuttumut tussaaneq sunniuteqarluartoq pisariaqartipparput.

Napparsimasut kisimiitittariaqarsinnaasut pisariaqarpoq, tuniluunneq unitsissinnaaqqullugu inuiaqatigiillu matujartuaarseqqinnagit. Tamatuma saniatigit pisariaqartinneqarpoq isumannaassallugu, utoqqaat mianerisassallu kiffaanngissuseqarnerunissaat naliginnaasumillu inuuneqarneq atuleqqissagaat, meeqqat ernuttallu takoqqissinnaalerniassammatigit.

Sunniuteqartumik tussaanermut periusissap nutaap kinguneraa: Inuk tunillatsissimasutut paasineqarpat, pisortanit ujartorneqalissasoq sap. ak.-ni uani pisumiit inuit kikkut tunillatsissimasup attaveqaqatigisimanerai. Inuit taakku misissorneqarsinnaaqqullugit piaarnerpaamillu kisimiisinneqarnissaat pillugu, tuniluuttup allamut peqqunagu. Naalagaaffiup Naalakkersuisui sianerfissamik pilersitsipput, tunillatsissimasunik ikiusisussanik inuup tunillatsissimasup attavigisimasaanik tussaasussanik, taakkua tunilluuttup unitsinnissaannik isumannaarinnissapput.

Tamassuma saniatigut Naalagaaffiup Naalakkersuisui, kommunit peqatingalugit, ineeqqanik immikkoorfissanik innutaasunut nammineq angerlarsimaffimmi immikkoornissamut periarfissaqanngitsunik piareersimatitsissapput.

Støt Mino Danmarks arbejde.


Isumannaallisaanermut Aqutsisoqarfiup mianersoqqussutigaa nammineerluni qanimut assiaqusiortoqannginnissaanut

Amerlasoorpassuit nammineerlutik qanimut assiaqutinik mersortalersimapput imaluunnit aamma qilattaasalersimapput. Kisianni nammineq angerlarsomaffimmi qilattakkat aammalu- mersukkat ilumuunngitsumik isumalluarsitsipput, tamanna Isumannaallisaanermut Aqutsisoqarfiup mianersoqqussutigaa.

Eqqunngitsumik isumalluarneq pilersarpoq, isumaqalernermi illersornikkut, taamaammat assaat eqqiluisaarnissaannut ungasillisimaarnissamullu mianersunnginnermut peqqutaallutik. Angerlarsimaffimmili nammineq qanimut assiaqutit sanaat tamatigoortumik nappaatinut COVID-19-imut assigisaanulluunnit pinngitsuuinnatik tamatigut illersuineq ajorput, virusip sananeqaataat minnerit akimorlugu peratarsinnaammata.

Illersornissamut atortut soorlu qanimut assiatutsit sananeqarnissaannut tunngatillugu piumasaqaatit amerlapput nappaammut illersuisinnaanissaannut tunngatillugu. Atuisartutut nakkutigisinnaavat, kiinnamut assiaut “CE-meqqimik” meqqeqarnersoq, meqqi nammineq illersornissamut atugassianut atortinneqartoq.

Illersuutissanik nammineq sanaanik illersuutissat sananeqarnerannut piumasaqaatit naammassisinnaanngippatigit inerteqqutaalluinnarput.

Illersornissamut Aqutsisorqarfiup attappaa, Peqqissutsimut Aqutsisoqarfiup innersuussutaasa malinnissaat ungasillisimaarnissaq eqqiluisaarnissarlu pillugit COVID-19 akiorniarlugu.

Paasisaqarnerugit uani: https://www.sik.dk/erhverv/produkter/personlige-vaernemidler/vejledninger-forbindelse-corona-covid-19/hjemmestrikkede-masker-giver-formentlig-ikke-beskyttelse#

uanilu: https://www.dr.dk/nyheder/indland/styrelse-hjemmestrikkede-og-hjemmesyede-masker-giver-falsk-beskyttelse

Støt Mino Danmarks arbejde.


Ammaqqiinermi killiffiup 2. maanna aallartippoq

Nalunaarut Naalagaaffiup Siulittaasuuneralu Mette Frederiksen tusagassiortunik katersortitsinermi maajip 7.

Danskit maanna pisortat ungasillisimaarnissamut eqqiluisaarnissamullu il. il. maleruaqqusaat malissimalerpaat. Taamaammat maanna Danmarkimi ammariartorsitsineq ingerlateqqinneqassaaq. Peqqinnissamut Oqartussat ungasillisimaarnissamut eqqiluisaarnissamullu peqqussutaat suli atuupput, ammaqqinermullu iluatsilluartumut taakku pingaaruteqarluinnarput, maleruaqqusat suli tamakkiisumik malinneqarnissaat.

Ammariartorsitsinermi qanoq isiornissamut maleruaqqussutit saniatigut annertuumik misissuisarnissaq toqqammavigineqassaaq. Maanna annertuumik ukkatarineqarpoq misissuisarnissaq annikitsumilluunnit ersiuteqartoqartillugu, tuniluuttup suminngaanneerfiata naninissaanut tuniluuttullu mattusimatinnissaa pillugit. Tamatumalu saniatigut ingerlanneqarpoq innuttaasunik toqqarneqartunik amerlasuunik misissuisarneq, innuttaasut toqqarneqartut aggersarneqassapput misissorneqarnissaat pillugu ersiuteqanngikkaluarpataluunnit.

Ammaqqiinermi killiffiup 2.-ta ilagaa ilaatigut:

· Atugassanik pisiniarfiit tamakkiisumik ammaqqinneri, taassuma ataani pisiniartarfissuit ilanngullugit (maajip 11-aniit)

· Neriniartarfiit, sutorniartarfiit assigisaallu sassaalliisinnaatitaassapput ungasillisimaarnissaq il. il. immikkut peqqussutigineqartut tunngavingalugit (maajip 18-ianiit)

· 6.-10. klassit atuariartorsinnaaqqilissapput (maajip 18-ianiit)

· Suliffeqarfiit namminersortut suli amerlanerusut ammaqqissinnaalerput sulisuminnillu suliartorfigineqarsinnaaqqilerlutik

· Akissarsiutingalugu timersornerit ingerlanneqarsinnaaqqilerput isiginnaartoqaratik

· Atuakkanik atorniartarfiit atuakkanik atornissamut ammarneqassapput (maajip 18-ani)

· Silami timersuutit peqatigiiffilerinerillu aallarteqqinneqarsinnaalerput, peqqinnissap tungaatigut aarlerinartoqanninneranik illersorneqarsinnaappata

· Ilagiit naalagaaffiup tapersersugai inuiaqatigiillu upperisarsorfii peqqinnissap tungaatigut illersorneqarsinnaasumik ammaqqissinnaapput (maajip 18-iani)

Suli maannamut aalajangerneqanngilaq, qaqugu killeqarfimmik nakkutilliigallarnerup taamaatinneqarnissaa. Naalagaaffiup Naalakkersuisui tassunga atatillugu nalunaaruteqassapput kingusinnerpaamik juunip 1. 2020.

Ammaqqiinerup kingunerissappagu, coronavirusimik nappaalanersuaqartoqarneranik ajornerulersitseqqittumik, ammaqqiineq kingaallatsinneqassaaq. Peqqinnissaqarfik malinnaasinnaasariaqarpoq immitsinnullu qaammatini aggersuni illersortariaqarpugut. Paasisaqarnerugit uani: https://www.regeringen.dk/nyheder/2020/pressemoede-om-genaabning-af-danmark-fase-2/

Støt Mino Danmarks arbejde.


Peqqissutsimut Aqutsisoqarfiup ”eqimattat aarlerinartumik tunillatsiasut” pillugit isumasiuutertik allanngortippaat

Eqimattat aarlerinartumik tunillatsiasut pillugit COVID-19-imik siammasissumik suliaqartoqareernerata kingorna, Peqqissutsimut Aqutsisoqarfiup maanna erseqqissarpaa, eqimattat sorlerpiaat COVID-19-imik tunillatsinnermi napparsimarululernissamut aarlerinartorsiorsinnaasut.

Maanna eqimattat aarlerinaateqarsinnaasut 7-uupput:

1.Inuit ukioqqortuut – apeqqutaatillugu naliginnaasumik peqqinnikkut qanoq issuseq

Virusimik misilittakkat maannamut takutippaat, inuit 70-it sinnerlugit ukiullit, immikkullu inuit 80-it sinnerlugit aamma ukiullit, napparsimarululernissamut aarlerinarnerpaasut. Inuit inuusunnerit 65-illu tungaannut ukiullit immikkut aarlerinarsinnaapput, ataatsimik amerlanerusunilluunnit anigorsinnaanngisaminnik nappaateqaraangata.

Utoqqaat 65-it sinnerlugit ukiullit tamatumuuna pissusissamisuuinnartumik aarlerinaateqarsinnaasutut taaneqarsinnaajunnaarput, peqqillutillu, peqqissuullutik aamma timertik aalatittarlugu inuusut. Tamanna isumaqarpoq, aanaakkut aataakkullu peqqissut ernuttatik peqqissut – takusaleqqissinnaagaat – eqitaarsinnaaqqilerlugillu.

2.Utoqqaat angerlarsimaffiini najugallit

Utoqqaat angerlarsimaffiini najugallit utoqqaakkajullutillu, anigorsinnaanngisamik ajuuteqartuukkajuttarput pisinnaanikunnerullutillu. Taaneqartut ataatsimut annertunerusumik aarlerinaateqarsinnaapput.

3.Inuit pualavallaartut

Pualavallaarneq anigorsinnaanngisamik nappaatinut atassuserneqarsinnaavoq soorlu sukkornermut imaluunnit uummatip taqarsuisigut nappaatinut. Immikkut taaneqarsinnaapput 35 sinnerlugu inuit BMI-llit, imaluunnit 30 sinnerlugu BMI-llit saniatigut anigorsinnaanngisamik nappaatillit, taakkuupput COVID-19-imik aarlerinartumik atugaqarsinnaasut.

4.Inuit anigorsinnaanngisamik aalajangersimasunik nappaatillit

Anigorsinnaanngisamik nappaateqaraanni tamatigut isumaqarneq ajorpoq aarlerinaatilimmik immikkut inissisimasoqassasoq, sualummik nakorsarluagaangaanni. Nappaatit immikkut COVID-19-imik tunillatsinnermi aarlerinaateqarsinnaasut, nammineerlutit ujarsinnaavatit, uani: 

https://www.sst.dk/da/Udgivelser/2020/Personer-med-oeget-risiko-ved-COVID-19

5.Meeqqat ilaat anigorsinnaanngisamik nappaatillit

Meeqqat ilaat anigorsinnaanngisamik nappaatillit COVID-19-imik tunillatsinnissaannut aarlerinarnerusinnaapput. Meeqqat taaneqartut – nappaalanersuaqarneranut atassuserneqanngitsumik – atuartinneqarnerannut paarineqartarnerannulluunnit atatillugu immikkut maleruaqqussusersukkat. Meeqqat taaneqartut ilaqutaallu katsorsaavimmi atassuteqarfigisaminnit immikkut siunnersorneqassapput.

6.Inuit najugaqarfeqavinngitsut

Inuit najugaqarfeqavinngitsut eqqiluisaarnissaq imaluunnit allanut ungasillisimaarnissaq periarfissagissaarfigivallaanngikkajuppaat. Tunillaanissamullu tamanna annerusumik aarlerinarpoq. Tamassumunngalu ilaavoq, najugaqarfeqavinngitsut amerlasuut anigorsinnaanngisamik nappaatinik ajuuteqartut. Taamalu ataqatigiittoqarnerata peqqutigaa, immikkut aarlerinaatillinnut nappaatip sakkortuumik aarlerinartumillu atornissaanut navianarsinnaasoq.

7.Naartusut

Tamanna suli tunngaviusumik sissuernissamut isumasiuunneqarpoq, naartusut naliginnaasumik nappaatinut tunillaattartunut tigusianerusarmata. Uppernarsineqanngilaq suli, naartusut imaluunnit meeraq inunngorsimanngitsoq innutaasut allat sanilliullugit aarlerinaatilimmik nappaammik atuisinnaanersut. Kisianni pisoqartarpoq, naartusunik COVID-19 pillugu naartunermi trimesterit pingajuanni unitsinneqartuni, erniffissaq sioqqullugu pilatsinnikkut ernisitsisoqartartoq. Tamassumunngalu tunngatillugu anaanamut meeqqamullu aarlerinaataasinnaasut naliginnaasut malitsinneqarput.

https://www.sst.dk/da/corona/Saerlige-risikogrupper

Støt Mino Danmarks arbejde.


Maanna eqimattat tunillatsiasinnaasut taaneqartut akeqanngitsumik pneumokok-imut akiuussutissamik kapitissinnaalerput

Inuit, COVID-19-imik tunillatsinnermi aarlerinartorsiorlutik napparsimarululersinnaasut, maanna nakorsarisaminnut attaveqarsinnaalerput akeqanngitsumik kuppilersissumik pinissaq pillugu.

Kuppilersissut immikkut taaneqartunut aarlerinartorsiulersitsisinnaasumik tunillatsiasunut neqeroorutigineqarpoq, aarlerinartorsiornartumik tunillatsinneq, COVID-19-imillu eqqorneqarnissaq aamma pinaveersaartinniarlugit.

Kuppilersissut immikkut taaneqartunut neqeroorutigineqartoq, COVID-19-imut kuppilersissutaanngilaq. Bakteriamut aalajangersimasumut kuppilersissutaavoq, pneumokok-bakteriamik taaneqartartumut, ajornerpaamik nalaanneqartillugu aarlerinartumik nappaatinik pilersitsisinnaavoq soorlu majuartoorneq puallunnerlu.

Inuit ilaat allaniit annerusumik aarlerinarnerusinnaapput, ukiui imaluunnit allamik nappaateqarneq peqqutaatillugit. Taamaammat siulliunneqarput, utoqqaat illuini najugallit, inuit 65-it sinnerlugit ukiullit anigorsinnaanngisamik nappaatillit aammalu 65-it ataallugit ukiullit immikkut aarlerinarsinnaasumik napparsimarululersinnaasut, taakkua kuppilersissummik neqeroorfigineqaqqaassasut.

Tunillatsiasut ilagineraatsit akeqanngitsumillu kuppilersissummik pisinnaanerlutit, uani paasiniaruk: 
https://www.sst.dk/da/Viden/Vaccination/

Kuppilersissut pillugu uani paasisaqarnerugit: 
https://www.sst.dk/da

Støt Mino Danmarks arbejde.


Nalunaarut Naalagaaffimmi Peqqissutsimut Ministerimit peqqissutsimullu pisortanit tusagassiortunik katersortitsinermi, ulloq. Apriilip 20-at 2020

Inuiaqatigiit ammaqqinnerannut atatillugu killiffimmi siullermi inissisimavugut. Tamanna pisinnaasimavoq, Danmarkimi nappaalanersuaqartoqarnera nakkutingisinnaallugu aqussinnaalersimangatsigu. Ammaaneq isumaqarpoq, inuit amerlanerusut imminnut attaveqarnerulernissaat. Taamaattumik ammaqqiineq misissuisimanerpassuit tunngavingalugit pivoq, maleruaqqisalli nalunngeriikkagut suli malissavagut, tamanna isumaqarpoq assat errortarnissaat, talimut quersorlunilu tangajortarnissaq, timitalimmik attaveqarneq killilersimaarnissaa, napparsimanermi angerlarsimaannarneq inuppassuillu katerittarfii immikkut maluginiarnissaat.

Pingaartillugu sulissutigineqarsimavoq misissuisarnerit amerlineqarnissaat, maannalu tamanna anguneqarsimavoq. Tamanna isumaqarpoq, KIKKULLUUNNIT, nappaammut ersiuteqarunik imaluunnit anersaartorluarsinnaanngikkunik, coronavirusimut misissorneqarsinnaasut. Nakorsarisannut sianerit, imaluunnit ammasarfiup avataani Nakorsamut sillimasumut attaveqarlutit. Taava takuneqassaatit piaarnerpaamik misissorneqarsinnaanissat pillugu. Taama isiornikkut coronavirusimik tunillaassuunneq pitsaanerpaamik unitsissinnaavarput.

Ernumassutigineqarsimavoq, inuit ikippallaat nammineq nakorsarisaminnut attaveqartarsimanerat. Innuttaasut kajumissaarpagut nakorsarisaminnut attaveqartarnissaannut, ajorlutik misingisimagunik imaluunnit nappaammut ersiuteqarunik, coronamut atassuserneqarsinnaappat atassuserneqarsinnaanngikkaluarpalluunnit.

Naliginnaasumik misissuisarnermut tunngatillugu:

Misissuummik tigulaariffigitittoqartarpoq, vatpindimik qanikkut qingakkulluunnit tigusinermi. Napparsimmavimmut unissimagaanni, misissuinerlu taaneqartoq periarfissaanngippat, misissuineq qingaq aqqutingalugu sullulik atorlugu tigusineq pissaaq. Pissutsit assigiinngitut misissuummut apeqqutaapput, amerlanerusunillu misisssuisoqarnissaa pisariaqarsinnaavoq.

Støt Mino Danmarks arbejde.


Nalunaarut Naalagaaffiup Siulittaasuuneqarfianit tusagassiortunik katersortitsinermi ulloq. apriilip 14-iat

Danmarkimi coronavirusip ineriartornera pillugu qilanaarutissaqarpugut. Maanna ilimagisamit pitsaanerusumut kisitsisit ingerlapput. Taamaammat ilimagisamit aamma annerulaamik ammaasoqarsinnaavoq. Partiit tamalaat qanoq ammaanerusoqarsinnaanera pillugu isumaqatiginninniarfigineqassapput, soorlu suliffeqarfiit suut ammarneqarnissaat pillugit.

Coronavirusimik eqqugaallutik napparsimmavimmut unittut, peruluttullu inaanni uninngasut ikileriarsimapput. Qanillinaveersaarluta ungasillisimaarnerput iluatsissimavoq tamannalu tamatta attatiinnassavarput. Danmarkip taama annertutigisumik matuneqarsimanera tamatsinnut sakkortusimavoq, Danmarkimulli sanilliullugu nunarpassuit allat ajornerusumik inissisimapput. 

Maanna killiffik imaappoq, maannakkorpiaq inuit coronavirusi peqqutaatillugu 380-it napparsimmavimmi uninngapput, 93-it peruluttut inaanni nakorsarneqarput 299-illu toqukkut qimagussimallutik. Maannakkorpiaq Danmarkimi coronavirusi nakkutingalugu aqussinnaavarput peqqinnissaqarfitta malinnaasinnaaneratigut.

  • Peqqinnissaqarfimmi immikkoortut ilaasa ammarnissaat maanna piareersarneqarpoq, namminerisamik nakorsat nakorsianik tigusisinnaalerniassammata napparsimmaviillu suliaritittussanut pilersaarutaat aallartinneqarsinnaaniassammata. Nakorsiat pisariaqartitsinerpaat siulliunneqassapput. Kialluuniit eqqaamassavaa napparsimalernermi imaluunnit nappaammut ersiuteqalernermi, misissorneqarnissamullu pisariaqartitsinermi namminerisamik nakorsaq saaffingissallugu.
  • Kommunit tamarmik Peqqinnisamik pisortat siunnersuutaat tunngavingalugit, ulluunerani paaqqinnittarfinnik atuarfeqarfinnillu ammaasoqarnissaanik piareersaaleruttorput. Ulluinnaat meeqqanut allaanerulersimassapput, meeqqat imminnut ungasissusaat annerussaaq, silamiinnerulerneq eqimattanilu minnerusuni pinnguaqatigiittarnerit pissapput.
  • Kommunit 67-it, aqagu pingasunngorneq apriilip 15-ianni, ulluunerani paaqqinnittarfiit siulliit ammassavaat, kommunillu 48-t  aqagu atuarfiit 0.-5. klassinut aamma ammassallunikkit.

Qanillinaveersaarluta ungasillisimaarnerput suli attatiinnassavarput inuiaqatigiinnilu utoqqartagut mianerisassallu aamma sissuerlugit. Tamatta isumannaassavarput, tunillaassuunnerup annertuumik sukkavallaamillu pinnginnissaa.

Støt Mino Danmarks arbejde.


Nalunaarut Naalagaaffiup Siulittaasuuneqarfianit ulloq. apriilip 6-at, nal. 20.00.

Ineriartorneq allanngoraranilu pitsaavoq: 503 napparsimmavimmi uninngapput, 139 peruluttut inaanniipput 187-illu ajoraluartumik toqukkut qimagussimallutik.

Naalagaaffiup Siulittaasuunerata tamanna oqaatingereerlugu erseqqisssaatigaa, virusi sapaatip akunnerinik pingasunik sisamanilluunnit kinguaattoorluni takkuttarpoq, taamaammat ernumassutaasinnaavoq, inuit ilaasa qasungavallaamik tamanna pisalermassuk, soorlu poorskimut neriartoqusilluni pilersaarusiornikkut.

Tamannalu toqqammavingalugu Naalagaaffiup Siulittaasuunerata Danmarkip ammarnissaanut aallartisaanermi killiffik 1. saqqummiuppaa. Pilersaarutip immikkoortuisa tamarmik pissutsinut toqqammavigaat, kikkulluunnit akisussaaffimminnikk tigusinissaat pisortallu siunnersuutinut maleruaqqusaannut suli malinninnissaat: assat errortakkit, qanillinaveersaarit amerlasuunillu naapitsinaveersaarit.

Killiffik 1. ammaaneq pillugu ima imaqarpoq:

  • Peqqinnissaqarfiup ammaateqqissavai suliat allat coronamut tunngassuteqanngitsut.
  • Meeraaqqeriviit, meeqqeriviit, atuareersunut paaqqinnittarfiit kiisalu 0-5 klassit ammaqqissapput.
    • Ingerlatsivinnilu taakkunani peqqinnissaq pillugu, qanoq iliornissamut maleruagassanik piareersartoqassaaq. Ammaaneq aatsaat pissaaq, tamakku piareersimalerpata.
  • Namminersortuni sulisut pisinnaasamik, peqqinnissap tungaatigut illersorneqarsinnaappat, sulinertik aallartissinnaavaat.

Naalagaaffiup Siulittaasuunerata erseqqissarpaa tamanna aatsaat pisinnaasoq, piumasaqaatit malinneqarlutik pippata, ineriartornerlu allanngoranngippat – tamattalu akisussaaffimmik tingusinitsigut, maleruaqqusat malinnissaannut iliuuseqarutta.

Taamaammat suliniutit allat sapaatip akunnerini sisamani majip ulluisa 10-ngata tungaanut sivitsorneqassapput, s.i. ukua pineqarput:

  • Killeqarfinnik matusineq.
  • Inuit qulit sinnerlugit ataatsimoornissaannut inerteqqut.
  • Malinniaqqusat sukannerusut.
  • Nangitsilluni ilinniarfinnut, atuakkanik atorniartarfinnut, filmertarfinnut, pisiniarfissuarnut, sutorniartarfinnullu matusineq.
  • Inuussutissarsiutingalugu namminersortuaqqat soorlu nujalerisut, kakiuisartut assigisaannullu aamma sivitsorneqarput.

Naalagaaffiup Siulittaasuunerata tamanut inassutigaa naammagittarsinnaaneq paasinnissinnaanerlu takutissagaat. Pissutsimmi suulluunnit allanngorsimapput – ulluinnarnilu inuuneq inuiaqatigiinnut uteqqikkallarunnaranu sulilu qaammaterpaalunni aamma tulliuttuni.

Saniatigullu nalunaarutigai immikkut ittumik pissutsit allat:

  • 6-10 klassini atuartut angerlarsimaffimminnit suli atuartassasut, misilitsinnissaraluillu tamarmik taamaatiinnarneqartut, ukiumoortumilli naliliinernik taakku taarserneqassasut.
  • Atuartut, inuusuttunut ilinniarfinni naammassisussanut, allaanerusumik pisussamik killilimmillu misilitsittoqassasoq.
  • Festivaalernerit, tuniniaaviit, aaqqissussallu allat annerusut aasaanerani pisinnaanngitsut: Ataatsimoornissanut annernut inerteqqut attatiinnarneqassasoq aggusti ilanngullugu.
  • Danmarkimi Naalakkersuisut, Inatsisartunilu partiit ikiorsiissutinik pitsanngoriaateqarsinnaanerlutik aamma misissussagaat.

Naalagaaffiup Siulittaasuunerata saniatigut aamma oqaatigeqqippaa kajumissaarutingalugu inooqataasutut pisussaanermik misigisimatitsinisoqarnissaa, maanna immikkut toqqarlugit aningaaseriviit, attartortitsisarfiillu annerusut, taakkualu oqaaseqarfigai aamma ersoqataasariaqartut – innuttaasunut aamma kisianni, kajumissaarutigaa najugarisami suliffeqarfiit namminersortuaqqallu tapersersussagaat.

Peqqinnissaqarfimmut tunngatillugu Naalagaaffiup Siulittaasuunerata kalerriutigaa misissuinerit amerlanerulissasut paasiumallugu, qanoq amerlatigisut, coronareersimanersut, soorlu aamma ulapputingalugu sulissutigineqartoq peqqinnissaqarfimmi sulisut atortussamik tamaasa pingilissagaat.

Ukioq kingullertut Naalagaaffiup Siulittaasuunerata erseqqissarpaa, pingaarnerpaasoq kikkuungaluaruttaluunnit taperseeqataanissarput: inuillu ataasiakkaat tamanna akisussaaffigigaat pisussaaffimmi pitinnissaanut. Tamatumuuna naatsorsuutigineqarsinnaassaaq pissutsit malinneqarpata, inuiaqatigiit arriitsumik ammariartuaartinneqassasut.

Støt Mino Danmarks arbejde.


Nalunaarut Naalagaaffimmi Siulittaasuuneqarfimmi tusagassiortunik katersortitsinermi ulloq. 30/3 2020

Naalagaaffiup Siulittaasuunerata Mette Frederiksen-ip erseqqissaatigaa, Danmarkimi suliniutit iluaqutaasut. Oqaatigaalu, ineriartorneq pitsaap tungaanut ingerlasoq. Kalerriutingaalu, Danmarki poorskip kingorna arriitsumik ammariartuaartinneqarsinnaasoq. Pisariaqarpoli, maannamut pitsaap tungaanut ineriartornerup ingerlaannarnissaa – tamaattorli tamanna isumaqanngilaq maleruaqqusat qasukkarnissaannut peqqutaassasoq. Maannakkorpiaq taamaammat, aalajangiusimasariaqarparput, ungasillisimaarnissarput, isumannaarlugulu pisortat maleruaqqusaasa malinnissaat. Tamanna inuiaqatigiinni poorskip kingorna arriitsumik ammariartuaartoqarnissaanut tunngavingissavagut. Akerlianilli pisoqarpat suliniutit suli sukannersut pisariaqalersinnaapput. Nappaalanersuaqarnera suli qaffasinnerpaaffissaminiilinngilaq; naatsorsuutigisinnaavarpullu suli amerlanerusut nappaammut eqqugaassasut, napparsimmavimmullu unissasut sulilu aamma toqusut amerlanerusut naatsorsutingisinnaassallutigu. Inuit suli napparsimmavinnut unittut toqukkullu qimaguttut amerliartortillugit, isumaqarnarsinnaangaluarpoq Danmarkip ammaqqinnissaa akerlilerneqarsinnaasoq, pisariaqarporli nappaatip nakkutigineqarsinnaalernissaa kiisalu aamma nakkutigineqarnissaa. Naalagaaffiup Siulittaasoqarfiata taamaammat sapaatip akunnerani uani aggersumi Danmarkip ammaqqinnissaa pillugu Naalagaaffimmi inatsisartuni partiit siuttui peqatingalugit eqqartussavaat – sapaatip akunneratalu naanerani taanna pillugu pilersaarut saqqummiullugu. Naalagaaffiup Siulittaasoqarfiata tamassuma saniatigut aamma immikkut ittumik allakkamik utoqqarnut perululersinnaasunullu nassiussissapput, oqaatigineqarneratullu naatsorsuutigisariaqarpaat inuunertik suli naleqqussassammassuk tunillatsissinnaanissamut aarlerinartoqarsinnaanera aamma qaangiutereerpat. Tamanna sakkortuvoq, akerlianilli sanngiinnertagut piffissami uani nukittunerpaajusariaqarput. Neriuuteqartugulli suli, aamma erseqqissarpaa. Maannakkuungallartoq, iluatsittumik tunillatsittartut ikiliartulersimapput – pisorli suli aarlerinarpoq, maannalu nappaammut misissuinerpassuit aallartinneqalerput. Tunillaasinnaaneq nakkutigineqalereeraluartorluunniit, suli nappaalanersuaqarpoq.

Støt Mino Danmarks arbejde.


Danmarkimi Peqqinnissamik Oqartussanit inassut: Coronavirusi akiorniarlugu, inoqatitit illersorniarlugit, imminut illersorit.

Coronavirusi pillugu nalunngittariaqakkatit:

Maanna nappaalanersuaqarneranik navianartumik eqqungaaqqavugut. Taamaammat tunillaassuineq siaruatsaalineqassaaq. Taamaattumillu qinnuigaarput maleruagassat uku malinneqarnissaat.

Peqqikkuit:

  • Attaveqarnissaq pisariaqanngitsoq ingalassimaartiguk, allallu qajassuuteqqukkit.
  • Coronavirusimik tunillatsissimasutut ersiutilik qanillisimagukku, taava maluginiaruk illit ersiutaasunik malugisimasaqarnerlutit.
  • Qanigisatit isumagikkit, mianerisassaappatali ungasianiit isumagikkit.

Tunillatsissimanermut ersiutaasunik malugisaqaruit:

  • Angerlarsimagit, ullut marluk ersiutaasinnaasunik malunniutaarussimalernissavit tungaanut.
  • Angerlarsimaffimmi ilatit ungasillisimaakkit, sapinngisamillu qipittorsimaannarit.
  • Eqqiluisaaqqissaarit, eqqiaasarillu.
  • Niuerniarnissamut allanut ikiortittarit, oqarasuaatikkullu attaveqartarit.
  • Ajorseriarlutit misigisimanguit, kiaqarnerulerlutit imaluunnit anernikilliorlutit, nakorsaq attavigiuk.

Inoqatitit illersorniarlugit imminut illersorit.

sst.dk/corona

coronasmitte.dk

Støt Mino Danmarks arbejde.


Naalagaaffimmi Naalakkersuisut matusineq sivitsorpaat 2020-mi, apriilip 13-iata tungaanut.

Naalagaaffiup Siulittaasuunerata, Mette Frederiksenip coronavirusimut tunngatillugu, suliniutit maleruaqqusallu 2020-mi, apriilip 13-iat ilanngullugu sivittorpai.

Coronavirusimik eqqugaasut maanna 254-it napparsimmavimmi uninngapput, 55-it peruluttut inaanni navianartorsiorput, inuillu 24-it maannamut toqukkut qimagussimallutik.

Naalakkersuisut, suliniutaareersut maleruagassallu tamaasa attatiinnarpaat.

Pingaarnertut suliassaraarput, ataatsikkut perulullutik napparsimasut annikinnerpaaffissaaniitsinnissaat. Taamaammat Naalakkersuisut matusineq aprilip 13-iat ilanngullugu matusineq sivitsorpaat.

Naalagaaffiup Siulittaasuunerata Mette Frederiksenip tamanut erseqqissaatigaa, pingaaruteqartoq,  maleruaqqusat tamarmik malinnissaat, immitsinnullu ungasillisimaartariaqartugut, poorskillu nalaani qanoq ajornartigingaluartorluunnit.

Angalannginnissaq suli inassutigineqarpoq, Naalagaaffiup killeqarfiisa iluaniikkaluarpalluunnit.

Ilaqutariit ikiortariallit ajornartoornermik paaqqinniffiusinnaasut atorluassavaat, meeqqat inuusuttullu paarineqarsinnaasut suli amerlanerit inissaqartippagut.

Inunnut angerlarsimaffeqanngitsunut akunnittarfinnik maanna pilersitsisoqarpoq, angerlarsimaffeqanngitsut aamma nappaammut tunillatsissimagunik mattusimasinnaaniassammata.

Peqqinnissamut Naalakkersuisup oqaatigaa, nakorsarneqarsinnaasut amerlineqarnissaat sulissutigineqartoq. 

Korea Kujalleq maanna attavigineqarsimavoq, misissuutinik Naalagaaffitsinnut neqeroorutaat akueralugu.

Naggasiullugu Peqqinnissamut Naalakkersuisup oqaatigaa, ikiuinissamut neqeroorsinnaasut tamarmik tikilluaqqullugit.

Ikiuinissat kissaatigingukku, coronasmitte.dk alakkaruk.

Tassani nassaarisinnaavat attavissaq ’Danmark hjælper Danmark’. Tassuuna ikiuinissamut neqeroorluni saaffiginnissutit sukkanerpaamik nalilersorneqassapput.

Støt Mino Danmarks arbejde.


Naartusut erninnginnerminni coronavirusimut misissorneqatassapput.

Peqqinnissamik Aqutsisoqarfiup sisamanngornermi, ulloq. marsip 19-ianni naartusunut ernisuttunullu COVID-19-mik napparsimalersimasunut najoqqutassat nutaat saqqummiuppaat, taamalu aamma aapparisaannut inoorlaajutaannullu.

Ernisuttut maannamiit napparsimmavimmut pigaangamik, coronavirusimut misissorneqartassapput.

Misissuutip akissutaa tunillatsissimanermut takussutissartaqarpat, immikkut ittumik sillimaniarluni maleruaasoqarnissaa pissaaq, sulisut kiinnamikkut assiaquteqassapput allanillu atortorissaarusersorlutik. Naartususoq aamma kiinnakkut assiaquteqassaaq.

Ernisuttup virusimik tunillatsissimasinnaaneranut pasillertoqarpat, mianersorneq tunngavingalugu tunillatsissimasutut allatulli pineqassaaq, akissutisinissaata tungaanut.

Tamassumunnga aamma atuuppoq:

Inooqatigisaq tunillatsissimasoq ilaasinnaassanngimmat. Tamanna aamma atuuppoq tunillatsissimasinnaaneranut pasillertoqarpat.

Inooqatigisap tunillatsissimasup meeraq inoorlaaq qanillissanngilaa, ullut marluk ersiuteqarunnaarnissami tungaanut.

Napparsimmavissuit amerlasuut maanna inassutigaat inooqatigisaq taamaallaat ilaqutaasutut ilaasinaatitaasoq, tunillaassuunneq navianaatilik annikinnerpaaffianiitsikkumallugu.

Anaanaasoq COVID-19-imik tunillatsissimagaluaruniluunnit, meeraaqqaminut avissaartinneqassanngilaq, anaanaasoq navianartorsiulissaguni nakorsartarialimmik tamanna kisianni pisinnaavoq.

Anaanaasoq misissorneqarnikkut tunillatsissimasutut takussutissartaqarpat, nakorsarneqartariaqanngitsumik, innersuutaavoq piaartumik napparsimmavimmit angerlarnissaa. Ilitsersuunneqassaaq qanoq meeqqap peqqissusaata nakkutiginissaanut.

Anaanat tunillatsissimasut milutsitsissapput, innersuussutigineqarporlu iviagiit milutsitsinnginnermi imermik qaqorsaammillu asalluartarnissaat, pingaartumillu kiinnamut assequsersimanissaq. Tassunga atatillugu assat asalluakulanissaat sprittikulanissaallu pingaaruteqarpoq.

Scannertinnerit pingaarutillit nanginneqassapput, s.i. pukusuup peqinneranik (nakkefold) misissuinerit, assigisaallu.

Naatsorsuutigineqarsinnaavoq ernisartinnerit unitsinneqarsinnaammata, ernisussiortunullu oqaloqatiginninnerit oqarasuaatikkut ingerlanneqartarnissaat. Ernisartinnerilli, ernisussiortunillu oqaloqatiginninnerit pingaarutillit, naliginnaasumik, ingerlanneqartassapput, naatsorsuutigineqassaarlu anaanaaq kisimi peqataatinneqartassasoq, tunillaassuinermik navianartoqarsinnaanera peqqutingalugu.

Napparsimmaviit erninerit tamarmik suli naliginnaasumik isumagai, erseqqissaatigineqarporlu ernumanak, suli napparsimmavimmut erniartorsinnaatitaassagavit.

Støt Mino Danmarks arbejde.


Nalunaarut, Naalagaaffiup Serum Instituttianit (Statens Serum Institut), pingasunngorneq ulloq. marsip 18-iat.

Innuttaasunut tamanut inassut.

Naalagaaffimmi Serum Instituttip inassutigaa innuttaasut tamarmik nammineerlutik nuallunnermut uuttuilluni misissuummut, influmeterimut, nalunaarsussasut, coronavirusi akiorniarlugu.

Nuallunnermut uuttuilluni misissuut illit innuttaasutut nammineerlutit kajumissutsimik suleqataanernit tunngaveqassaaq, apeqqutaatinnagit nakorsiarsimanerit imaluunnit nakorsarneqareersimanerit. Sap. ak. tamaasa nalunaarutigisassavat nappaammut ersiuteqarsimanerlutit aammalu arlaannik malunniuteqarsimanerlutit. Taamalu illit inuiaqatigiit akornganni tunillaassuinermut tunngatillugu ilisimasanik katersinermi taperseeqataallutit.

Danmarkimi najugallit tamavimmik nuallunnermut uuttuilluni misissuinermut peqataasinnaapput – meeqqat, inuusuttut, utoqqaat, peqqissut imaluunnit napparsimasut. Illit nammineerlutit nalunaarlutit allatsissinnaavutit imaluunnit inoqutigiiullusi aamma nalunaarlusi allatsissinaavusi. Apeqqutaanngilaq napparsimanerlutit imaluunnit ilavit arlaat napparsimasimappat napparsimaleqqammersimappalluunnit. Peqataasut tamarmik paasissutissanik pingaarutilinnik taperseeqataajumaarput, napparsimagunik, napparsimareersimagunik napparsimalissagaluarunilluunnit. Taamaammat tunuarsimaarnak qanorluunnit napparsimalissanak isumaqaraluaruit napparsimareersimagaluaruilluunnit.

Naalagaaffimmi Serum Instituttimi, Nappaatinik Tunillajasulerinermik Immikkoortortaqarfimmi (Afdeling for Infektionsepidemiologi), nakkutigineqarput pinaveersaartinneqarlutillu Danmarkimi nappaatit tunillajasut. Aammattaaq suliarineqarput nuallunnermut uuttuilluni misissuutit, ataatsimoortumik nappaatinut nakkutiginninnermut atatillugu soorlu nuallunnermut-, nuannermut-, COVID-19-imullu ersiutaasinnaasut.

Influmeter, ugguuna iserfigiuk: www.influmeter.dk

Støt Mino Danmarks arbejde.


Nalunaarut, Naalagaaffiup Siulittaasuuneqarfianit tusagassiortunik katersortitsinermi, ulloq. marsip 17-iat, nal. 19.00.

Peqataasut: Naalagaaffiup Siulittaasuunera Ministeriuneq Mette Frederiksen, Naalagaaffiup Peqqinnissamut Naalakkersuisua Magnus Heunicke, Peqqinniissamut Nakkutilliisoqarfimmi pisortaq Søren Brostrøm, Naalagaaffiup Nunanut allanut Naalakkersuisoqarfianit sinniisoq kiisalu Naalagaaffiup Politiivisa qullersaat Torkild Fogde.

Ministeriuneq aallartippoq pimoorullugu erseqqissaatingalugu: 82-it maanna napparsimmavimmut unitsinneqarsimasut, taakkunanngalu 18-it peruluttut inaanni navianartorsiortut, kingullertullu eqqaaneqartut marloriaammik amerleriarsimasut ullup unnuallu ataatsip ingerlanerani. Taamaammat pingaaruteqartupilussuuvoq, tunillaassuunnerup unitsinnissaa. Tamannalu pillugu suliniutinik nutaanik saqqummiisoqarpoq, aqagumiit atuutilersussanik ulloq. 18./3. nal. 10-niit ulloq. marsip 30-ata tungaanut:

  • Inuit 10-init amerlanerusut ataatsimoorsinnaanissat inerteqqutaalissaaq, illup iluani silamilu, tamanut ammasumik aaqqissuussani. Inassut aammattaaq atuuppoq inuit 10-it sinnerlugit ataatsimuunnginnissaat pillugu nammineq angerlarsimaffigisap iluani.
  • Pisiniarfiit sukannerusumik piumasaqaateqarfigineqarput, ima: inuit akornanni inissaqarnerulissaaq, inuit akornanni ungasinnissaq, pisiniallu assatik errorsinnaatitaassagaat – tamanna aammattaaq atuutsinneqassaaq illup iluani silamilu.
  • Illup iluani timersortarfiit kiisalu timersornermi atortorissaarutit matussapput, s.i. timigissartarfiit, seqinerfigitittarfiit, nujaleriffiit, timimik sungiusaasarfiit, kakiuisarfiit: Naliginnaasumik suliffeqarfiit qanittumik attaveqarfiusut. Tamanna atuutinngilaq, peqqinnissamut tunngatillugu nakorsaavinni.
  • Imerniartarfiit, imermik pujortaatitorniarfiit, il. il. matussapput.
  • Pisiniarfissuit, pisiniartarfiit, sumiiffiillu qulineqarsimasut aammattaaq matussapput – tamanna ulluinnarni atortussanik niuerniartarfinnut atuutinngilaq.
  • Neriniartarfiit, sutorniartarfiit, il. il. matussapput – illumiit annissassat pajuttarnerillu suli inerteqqutaanngillat.
  • Danskisut innuttaassusillit nunani allanit angerlareersimasut, naalagaaffiup innuttaasuisa nunani allaniittut nalunaarsuiffiannit, danskerlistenimit, nalunaarsorsimajunnaarnissaat piumasarineqarpoq, aammalu kajumissutsimik ullut 14-nit nappaat pinaveersaartinniarlugu mattusimassasut.

Saniatigut Heunickep, Brorstrøm-ip, Fogde-llu erseqqissaatigaat pisup qanoq pinartiginera. Maannakkoqqissarlu qisuariartariaqartugut, kingunissaa pakkersimaartinniarlugu aamma erseqqissaatigaat. Kialuunnit peqqinnissamut oqartussat innersuutaat malissallugit pitinnissaannullu akisussaaffini nangartorsinnaanngilaa, ministeriuneq oqarpoq, immikkut ittumik inuusuttunut innersuussilluni.

Uunga tunngatillugu ministeriunerup siunnersuutigaa, peqqinnissap tungaatigut isumannaannissamullu nalornissuteqaraanni, s.i. ikinngutit nereqatiginissaannut eqqarsaraanni, taava unitsinneqassasut.

Ministeriuneq tamanut qujassuteqarpoq, inuiaqatigiit sillimaniarnerannut peqataasunut.

Saniatigut ministeriunerup kalerriutigaa ikiorsiissutissat nutaat, aningaasarsialinnut, namminersortunut suliffeqarfinnullu, aqagumiit isumaqatiginninniutigineqassasut naalagaaffiup inatsisartuini partiit akornanni.

Politiit pisarnermiit nuimanerulissapput innuttaasut siunnersorsinnaajumallugit ilitsersorsinnaajumallugillu.

Naalagaaffiup nunanut allanut Naalakkersuisoqarfiata nalilersussavaa, danskisut innuttaassusillit nunani allani saperngugallassanersut; inassutigaallu, piffimmik pitsaanerusumik saperngugallarsinnaaffigisassaminnik nassaaqqullugit. Danmarkip naalagaaffiata matuma kingornagut sukkanerpaamik angerlarnissaq isumagiumaarpaa.

Støt Mino Danmarks arbejde.


Nalunaarut, Naalagaaffiup Siulittaasuuneqarfianit tusagassiortunik katersortitsinermi, ulloq. marsip 13-iat, nal. 19.00.

Peqataasut: Naalagaaffiup Siulittaasuunera Ministeriuneq Mette Frederiksen, Naalagaaffiup Nunanut allanut Naalakkersuisua Jeppe Kofoed, Naalagaaffiup Inatsisinut atuutsitsinermut Naalakkersuisua Nick Hækkerup kiisalu Naalagaaffiup Politiivisa qullersaat Torkild Fogde.

Naalagaaffiup Naalakkersuisui siullertut corona-virusi pillugu Danmarkimi killiffik nalunaarutigaat: 802-t tunillatsissimasut, 23-it napparsimmavimmut unitsinneqarsimasut, 2-llu peruluttut inaanni navianartorsiortut. Tullinnguullugu Mette Frederiksenip saqqummiuppaa suliniutit nutaanerpaat Danmarkimi coronap tuniluunneranut periusissat.

Siulleq tassaavoq, napparsimmaviit maanna pisariaqanngivissumik taaneqartarmik nakorsarneqartartut unitsissagaat; tamanna ilaatigut isumaqarpoq, suliaritinnerit imaluunnit pisarnertut misissortinnerit, taamalu inuunermut navianartorsiunngitsunut piffissat kinguartinneqassasut.

Tullia, tassaavoq, Naalagaaffiup nunanut allanut Naalakkersuisoqarfiata peqqussutaa, maanna angallannerit pisariaqanngivissut nunanut allanut pinaveersaavissornissaat, kiisalu danskisut innuttaassusilinnut tamanut, nunani allaniittunut, angerlarnissamut sakkortuumik kajumissaarisoqarnera; tamanna isumaqarpoq, Danmarkip naalagaaffianit avammut angalasoqannginnissaa, pinaveersaavissortinneqarsinnaappat, aamma angalassaguit, piaartumik angerlaqqipallannissat.

Pingajuat – mannakkut annertunerpaamik ilisimasitsissutigineqartoq – Danmarkip naalagaaffiata killeqarfii aqagumiit, arfininngorneq ulloq. marsip 14-iat., nal. 12.00, matussammata ulloq. apriilip 14-iata tungaanut. Tamanna ima isumaqarpoq, nunani allamiut Danmarkip naalagaaffianut angalasinnaajunnaartitaassasut, timmisartukkut, umiarsuatigut, qimuttuitsutigut, bussitigut aammalu biilitugut angallannermi, immikkut akuerineqartumik siunertaqanngikkaanni; tamanna isumaqarpoq assersuutingalugu, naalagaaffiup iluani najugaqarunik imaluunnit sulisarunik, ilaqutaqarunik navianaatilimmik napparsimasunik imaluunnit meeqqami katerisimaaqatiginissaannut pisinnaatitaaffeqarunik. Killeqarfiit naalagaaffiup politiivinit atuutsinneqassapput sissuerneqarlutillu ikiortingalugit naalagaaffiup sakkutuui. Naalagaaffiup Naalakkersuisuisa erseqqissaatigaat, nioqqutissat, pingaartumik nerisassat killeqarfinni ajornaquteqanngitsumik ikaartinneqartarnissaat, aammalu inuussutissanik imangaateqartoqassangitsoq. Saniatigut erseqqissaatigineqarpoq danskisut innuttaassusillit tamavimmik soorunami Danmarkip naalagaaffianut angalasinnaajuassasut.

Støt Mino Danmarks arbejde.


Samarbejdspartnere til Mino Danmarks indsats med oversættelse af myndighedernes udmeldinger om covid-19 i Danmark:

Støt minoriteten

Vær med til at skabe flere handlemuligheder for
minoritetsetniske danskere. Tak fordi du vil være med!



Hvert eneste medlemskab og donation styrker Mino Danmarks legitimitet og eksistensberettigelse.

Det gør en forskel og styrker foreningens muligheder for at lykkes med at skabe et lige samfund, uanset etnisk baggrund.

Hvert eneste medlemskab og donation styrker Mino Danmarks legitimitet og eksistensberettigelse.

Det gør en forskel og styrker foreningens muligheder for at lykkes med at skabe et lige samfund, uanset etnisk baggrund.