fbpx

Naalagaaffimmi Naalakkersuisut COVID-19 pillugu nalunaarutaat, [Kalaallisut]

https://mino.dk/covid19/#regeringens-udmeldinger-om-covid-19-groendlandsk

Naalagaaffimmi Naalakkersuisut COVID-19 pillugu nalunaarutaat, [Kalaallisut]

17/03/2020 / /


Naartusut erninnginnerminni coronavirusimut misissorneqatassapput.

Peqqinnissamik Aqutsisoqarfiup sisamanngornermi, ulloq. marsip 19-ianni naartusunut ernisuttunullu COVID-19-mik napparsimalersimasunut najoqqutassat nutaat saqqummiuppaat, taamalu aamma aapparisaannut inoorlaajutaannullu.

Ernisuttut maannamiit napparsimmavimmut pigaangamik, coronavirusimut misissorneqartassapput.

Misissuutip akissutaa tunillatsissimanermut takussutissartaqarpat, immikkut ittumik sillimaniarluni maleruaasoqarnissaa pissaaq, sulisut kiinnamikkut assiaquteqassapput allanillu atortorissaarusersorlutik. Naartususoq aamma kiinnakkut assiaquteqassaaq.

Ernisuttup virusimik tunillatsissimasinnaaneranut pasillertoqarpat, mianersorneq tunngavingalugu tunillatsissimasutut allatulli pineqassaaq, akissutisinissaata tungaanut.

Tamassumunnga aamma atuuppoq:

Inooqatigisaq tunillatsissimasoq ilaasinnaassanngimmat. Tamanna aamma atuuppoq tunillatsissimasinnaaneranut pasillertoqarpat.

Inooqatigisap tunillatsissimasup meeraq inoorlaaq qanillissanngilaa, ullut marluk ersiuteqarunnaarnissami tungaanut.

Napparsimmavissuit amerlasuut maanna inassutigaat inooqatigisaq taamaallaat ilaqutaasutut ilaasinaatitaasoq, tunillaassuunneq navianaatilik annikinnerpaaffianiitsikkumallugu.

Anaanaasoq COVID-19-imik tunillatsissimagaluaruniluunnit, meeraaqqaminut avissaartinneqassanngilaq, anaanaasoq navianartorsiulissaguni nakorsartarialimmik tamanna kisianni pisinnaavoq.

Anaanaasoq misissorneqarnikkut tunillatsissimasutut takussutissartaqarpat, nakorsarneqartariaqanngitsumik, innersuutaavoq piaartumik napparsimmavimmit angerlarnissaa. Ilitsersuunneqassaaq qanoq meeqqap peqqissusaata nakkutiginissaanut.

Anaanat tunillatsissimasut milutsitsissapput, innersuussutigineqarporlu iviagiit milutsitsinnginnermi imermik qaqorsaammillu asalluartarnissaat, pingaartumillu kiinnamut assequsersimanissaq. Tassunga atatillugu assat asalluakulanissaat sprittikulanissaallu pingaaruteqarpoq.

Scannertinnerit pingaarutillit nanginneqassapput, s.i. pukusuup peqinneranik (nakkefold) misissuinerit, assigisaallu.

Naatsorsuutigineqarsinnaavoq ernisartinnerit unitsinneqarsinnaammata, ernisussiortunullu oqaloqatiginninnerit oqarasuaatikkut ingerlanneqartarnissaat. Ernisartinnerilli, ernisussiortunillu oqaloqatiginninnerit pingaarutillit, naliginnaasumik, ingerlanneqartassapput, naatsorsuutigineqassaarlu anaanaaq kisimi peqataatinneqartassasoq, tunillaassuinermik navianartoqarsinnaanera peqqutingalugu.

Napparsimmaviit erninerit tamarmik suli naliginnaasumik isumagai, erseqqissaatigineqarporlu ernumanak, suli napparsimmavimmut erniartorsinnaatitaassagavit.

Nalunaarut, Naalagaaffiup Serum Instituttianit (Statens Serum Institut), pingasunngorneq ulloq. marsip 18-iat.

Innuttaasunut tamanut inassut.

Naalagaaffimmi Serum Instituttip inassutigaa innuttaasut tamarmik nammineerlutik nuallunnermut uuttuilluni misissuummut, influmeterimut, nalunaarsussasut, coronavirusi akiorniarlugu.

Nuallunnermut uuttuilluni misissuut illit innuttaasutut nammineerlutit kajumissutsimik suleqataanernit tunngaveqassaaq, apeqqutaatinnagit nakorsiarsimanerit imaluunnit nakorsarneqareersimanerit. Sap. ak. tamaasa nalunaarutigisassavat nappaammut ersiuteqarsimanerlutit aammalu arlaannik malunniuteqarsimanerlutit. Taamalu illit inuiaqatigiit akornganni tunillaassuinermut tunngatillugu ilisimasanik katersinermi taperseeqataallutit.

Danmarkimi najugallit tamavimmik nuallunnermut uuttuilluni misissuinermut peqataasinnaapput – meeqqat, inuusuttut, utoqqaat, peqqissut imaluunnit napparsimasut. Illit nammineerlutit nalunaarlutit allatsissinnaavutit imaluunnit inoqutigiiullusi aamma nalunaarlusi allatsissinaavusi. Apeqqutaanngilaq napparsimanerlutit imaluunnit ilavit arlaat napparsimasimappat napparsimaleqqammersimappalluunnit. Peqataasut tamarmik paasissutissanik pingaarutilinnik taperseeqataajumaarput, napparsimagunik, napparsimareersimagunik napparsimalissagaluarunilluunnit. Taamaammat tunuarsimaarnak qanorluunnit napparsimalissanak isumaqaraluaruit napparsimareersimagaluaruilluunnit.

Naalagaaffimmi Serum Instituttimi, Nappaatinik Tunillajasulerinermik Immikkoortortaqarfimmi (Afdeling for Infektionsepidemiologi), nakkutigineqarput pinaveersaartinneqarlutillu Danmarkimi nappaatit tunillajasut. Aammattaaq suliarineqarput nuallunnermut uuttuilluni misissuutit, ataatsimoortumik nappaatinut nakkutiginninnermut atatillugu soorlu nuallunnermut-, nuannermut-, COVID-19-imullu ersiutaasinnaasut.

Influmeter, ugguuna iserfigiuk: www.influmeter.dk

Nalunaarut, Naalagaaffiup Siulittaasuuneqarfianit tusagassiortunik katersortitsinermi, ulloq. marsip 17-iat, nal. 19.00.

Peqataasut: Naalagaaffiup Siulittaasuunera Ministeriuneq Mette Frederiksen, Naalagaaffiup Peqqinnissamut Naalakkersuisua Magnus Heunicke, Peqqinniissamut Nakkutilliisoqarfimmi pisortaq Søren Brostrøm, Naalagaaffiup Nunanut allanut Naalakkersuisoqarfianit sinniisoq kiisalu Naalagaaffiup Politiivisa qullersaat Torkild Fogde.

Ministeriuneq aallartippoq pimoorullugu erseqqissaatingalugu: 82-it maanna napparsimmavimmut unitsinneqarsimasut, taakkunanngalu 18-it peruluttut inaanni navianartorsiortut, kingullertullu eqqaaneqartut marloriaammik amerleriarsimasut ullup unnuallu ataatsip ingerlanerani. Taamaammat pingaaruteqartupilussuuvoq, tunillaassuunnerup unitsinnissaa. Tamannalu pillugu suliniutinik nutaanik saqqummiisoqarpoq, aqagumiit atuutilersussanik ulloq. 18./3. nal. 10-niit ulloq. marsip 30-ata tungaanut:

  • Inuit 10-init amerlanerusut ataatsimoorsinnaanissat inerteqqutaalissaaq, illup iluani silamilu, tamanut ammasumik aaqqissuussani. Inassut aammattaaq atuuppoq inuit 10-it sinnerlugit ataatsimuunnginnissaat pillugu nammineq angerlarsimaffigisap iluani.
  • Pisiniarfiit sukannerusumik piumasaqaateqarfigineqarput, ima: inuit akornanni inissaqarnerulissaaq, inuit akornanni ungasinnissaq, pisiniallu assatik errorsinnaatitaassagaat – tamanna aammattaaq atuutsinneqassaaq illup iluani silamilu.
  • Illup iluani timersortarfiit kiisalu timersornermi atortorissaarutit matussapput, s.i. timigissartarfiit, seqinerfigitittarfiit, nujaleriffiit, timimik sungiusaasarfiit, kakiuisarfiit: Naliginnaasumik suliffeqarfiit qanittumik attaveqarfiusut. Tamanna atuutinngilaq, peqqinnissamut tunngatillugu nakorsaavinni.
  • Imerniartarfiit, imermik pujortaatitorniarfiit, il. il. matussapput.
  • Pisiniarfissuit, pisiniartarfiit, sumiiffiillu qulineqarsimasut aammattaaq matussapput – tamanna ulluinnarni atortussanik niuerniartarfinnut atuutinngilaq.
  • Neriniartarfiit, sutorniartarfiit, il. il. matussapput – illumiit annissassat pajuttarnerillu suli inerteqqutaanngillat.
  • Danskisut innuttaassusillit nunani allanit angerlareersimasut, naalagaaffiup innuttaasuisa nunani allaniittut nalunaarsuiffiannit, danskerlistenimit, nalunaarsorsimajunnaarnissaat piumasarineqarpoq, aammalu kajumissutsimik ullut 14-nit nappaat pinaveersaartinniarlugu mattusimassasut.

Saniatigut Heunickep, Brorstrøm-ip, Fogde-llu erseqqissaatigaat pisup qanoq pinartiginera. Maannakkoqqissarlu qisuariartariaqartugut, kingunissaa pakkersimaartinniarlugu aamma erseqqissaatigaat. Kialuunnit peqqinnissamut oqartussat innersuutaat malissallugit pitinnissaannullu akisussaaffini nangartorsinnaanngilaa, ministeriuneq oqarpoq, immikkut ittumik inuusuttunut innersuussilluni.

Uunga tunngatillugu ministeriunerup siunnersuutigaa, peqqinnissap tungaatigut isumannaannissamullu nalornissuteqaraanni, s.i. ikinngutit nereqatiginissaannut eqqarsaraanni, taava unitsinneqassasut.

Ministeriuneq tamanut qujassuteqarpoq, inuiaqatigiit sillimaniarnerannut peqataasunut.

Saniatigut ministeriunerup kalerriutigaa ikiorsiissutissat nutaat, aningaasarsialinnut, namminersortunut suliffeqarfinnullu, aqagumiit isumaqatiginninniutigineqassasut naalagaaffiup inatsisartuini partiit akornanni.

Politiit pisarnermiit nuimanerulissapput innuttaasut siunnersorsinnaajumallugit ilitsersorsinnaajumallugillu.

Naalagaaffiup nunanut allanut Naalakkersuisoqarfiata nalilersussavaa, danskisut innuttaassusillit nunani allani saperngugallassanersut; inassutigaallu, piffimmik pitsaanerusumik saperngugallarsinnaaffigisassaminnik nassaaqqullugit. Danmarkip naalagaaffiata matuma kingornagut sukkanerpaamik angerlarnissaq isumagiumaarpaa.

Danmark nunarsuup sinnera assingalugu nappaammik tunillaassortumik coronavirusimit eqqugaavoq.

Nunat tamalaat naalakkersuisui assigiinngitsunik periuseqarlutik aalajangiisimapput, aajukuali innersuussutit, malissallugit pingaarutillit, Danmarkimi najugaqaruit, Danmarkimiikkuilluunnit. Danmarkimi nittartakkatigullu coronavirusi pillugu isummat assigiinngitsorujussuupput. Allaat nakorsat allallu tassunga paasisimasaqarluartut isumaat assigiinngitsupilussuullutik. Kisianni kialluunnit suli ilisimasaqarfigilluanngilaa, nappaat qanoq ajortigilersinnaanersoq, taamaammat inassutigaarput, illit qularnaassagit isumannaarsimanissat.

Siunnersuutit uku allanneqarsimapput DR-imi apeqqutinik aammalu akissutinik aallaavilimmik, Q&A-nik taaneqartartunik, suleqatingalugit professori nakorsaanerlu napparsimmavimmi nappaatinut tunillaassortunik katsorsaavimmeersoq, Hvidovre-ip Napparsimmavissuanit Thomas Benfield, kiisalu isumatusaarluni qanoq pissuseqarnissamut tunngatillugu siunnersuutit peqatingalugit Peqqinnissaqarfimmi Aqutsisoqarfik.

Pisuni, peqqinnissamut tunngatillugu oqartussanit siunnersuutit assigiinngitsumik paasineqarsinnaammata, toqqarsimavarput paasiuminartumik akissutigut sapinngisamik allattarnissaat. Apeqqutissaqassaguit Naalagaaffiup corona pillugu sianerfissaanut sianersinnaavutit, uunga, oqarasuaat. 7020 0233. Malugiuk, corona pillugu sianerfissami sulisut oqaatsit tamarmik oqalussinnaanngimmatigit – taamaammat ikiortiserinnigit kammalaatinnut ilaquttannulluunnit, danskisut tuluttulluunnit paasilluarsinnaasumik.

ULLUNI MAKKUNANI QANOQ ISIUSSAANGA

Q: Suliffinniit angerlarsimaannassaanga?
A: Aap, sapinngisamik. Kikkulluunnit allaffeqarfinni sulisut angerlarsimaannassapput, pingaarutilerujummik suliffeqanngikkunik – soorlu peqqinnissaqarfimmi politiiniluunnit. Sulisitsisut tamavimmik qinnuigineqarnikuupput naalakkersuisunit, sulisutik angerlarsimaffimmi suliassaqatinnissaannik. Sulisitsisuppit akisussaaffigaa, taama pisoqarnissaanut – kisianni illit nammineq sulinissat akisussaaffigivat.

Q: Qanoq sivisutigisumik silamiissinnaavunga?
A: Minnerpaaffissaanik, inuit allat qanitsillugit. Arpanneq naatsiivimmiinnerlu aatsaat-tassa ajunngulluinnarput. Kisianni neriniartarfiliannginnissat, sutorniartarfiliannginnissat imerniartarfiliannginnissallu pingaaruteqarpoq.

Q: Ikinngutikka neriartoqqusinnaavakka?

A: Sissuerniarlutit pinaveersaartiguk. Arlarsi sumilluunnit ersiuteqarpat soorlu quersornermik, kiaqarnermik, kakkikoornermik, imaluunnit naliginnaasumik nuannermik, nuallunnermik, taava angerlarsimaannartariaqassapput.

Q: Meeqqakka angerlarsimaannassappat meeqqerivimmit/atuarfimmit/paarsisunit?
A: Aap. Atuarfiit paaqqinnittarfiillu matupput. Kisianni aamma meeqqatit nammineq isumagisamit paaritinnginnissaat pingaaruteqarpoq, angerlarsimaannassappulli. Tamanna peqqutaavoq meeqqat tunillaasuunneq inersimasutulli siaruarsinnaammassuk, kisianni qaqutigoornerusumik ulorianartorsiunnginnerullutik. Taamaammat meeqqat tunillatsissimanersut tunillatsissimannginnersulluunnit takujuminaattorujuusinnaavoq.

Q: Angajoqqaakka (utoqqaanerusut) pulaarsinnaavakka?
A: Sissuerniarlutit pinaveersaartiguk. Napparsimappata sanngiilisimappatalu taama isiussanngilatit. Taakku, illillu peqqissagussi arlaannilluunnit ersiuteqarasi soorlu quersornermik, kiaqarnermik, kakkikoornermik, imaluunnit naliginnaasumik nuannermik, nuallunnermik, taava ajornanngippat silami naapissinnaavusi tunillaassuineq annikinnerpaaffissaaniitsikkumallugu.

Q: Qanoq isiussaanga, arlaannik ersiutaasunik nalaataqaruma, angajoqqaakkalu pisiniukkusullugit?
A: Taava ajornanngippat silataannut pisiatit isaariamulluunnit ilikkit. Angajoqqaatit soorunami errortorluassapput, arlaannik attugaqarsimagunik, illit attorsimasarnik. Virusi ullut pingasut tungaannut qaani assigiinngitsuni attorsimasarni uumasinnaavoq.

Q: Angajoqqaakka (utoqqaanerusut) meeqqannik paarsitissinnaavakka?
A: Sissuerniarlutit pinaveersaartiguk. Illit, meeqqatit, angajoqqaatilluunnit ersiutaasinnaasunik nalaataqarpata siunnersuutaavoq sissuerniarlutit taama isiunnginnissat. Meeqqat tunillaassuisorujussuusut, napparsimarujussuarsinnaapput takusinnaanngisatsinnik, utoqqaallu navianartorsiornerpaapput tunillatsissagunik. Taamaammat utaqqinissaq pitsaanerpaavoq meeqqat, aanaakkut aataakkullu takoqqinnissaannut qilanaarluni isumannaatsumik katerisimaaqatigeqqissinnaalernissaannut.

Q: Niuerniartarfiliarsinnaavunga pisiniarlungalu?
A: Aap, kisianni: Sukkanerpaamik pipallagit, attukkatit annikitsinniarsarikkit, pisiniarfiullu inoqarpallaannginnerani pitinniarsarisaruk, aamma eqqaamajuk assatit sprittertarnissai, pisiniarfiup qimannerani – aammalu angerlaruit errorluarnissai.

Q: Ikinngutikka sutorniartafiliaqatigisinnaavakka imaluunnit issiallunga suliaqarsinnaavunga?
A: Naamik. Pitsaanerpaavoq taama isiunnginnissaq. Naluammi kina tassaniissimanersoq, aamma sutorniartarfiit tamarmik eqqiaalluarsinnaanngimmata.

Q: Silami ikinngutikka naapissinnaavakka?
A: Aap, taama maannakkuugallartoq oqartussaasut oqarput. Kisianni naliginnarmiit ungasilleqqagit kiisalu eqitaarinninak assamminninnallu ilassinnginnigit. Soorunami naapinnginnissaq pingaaruteqarpoq ersiutaasunik illit, ilatit allalluunnit nalaataqarsimappata. Eqqaamajuk, angerlaraangavit assavit asalluartarnissai spritternissaallu.

Q: Ilaasartaatini angalasinnaavunga?
A: Ersiutaasunik nalaataqarsimaguiunngitsoq, soorlu quersorneq kiaqarnerlu. Ersiuteqanngikkaluaruilluunnit, siunnersuutaavoq kaammattuutingalugu sissuerniarlutit angalannginnissat.

NAPPAAMMUT TUNNGATILLUGU

Q: Assanut spritti tunillaassuinnginnissamut iluaqutaava? Qaqorsaammi naliginnaasoq?
A: Tamarmik iluaqutaapput. Pitsaanerpaavoq assat asalluarnissaat – assanut sprittimit tamanna pitsaaneruvoq.  Assatit ullormut arlaleriarlutit asalluartakkit, ingammik sumilluunnit, inummilluunnit allamik attugaqarsimatillutit.

Q: Ilumoorpa, ikusimmut quersorneq pitsaanerpaasoq?
A: Aap. Qanit asserluaruk, quersoraangavit tangajoraangavilluunnit, tunillatsissorisimanngikkaluaruilluunnit. Assatit atornaveersaarukkit navianartumik tunillaassuisinnaaneq minnerpaaffimminiitsissavat.

Q: Meeqqakka navianartorsiorpat?
A: Kikkulluunnit navianartorsioratarsinnaapput, kisianni ilisimaaraarput nunarsuaq tamakkerlugu meeqqat eqqugaasimasut annikinnerusumik navianartorsiorsimasut. Qujanartumik meeqqat nappaatinut assigisaanut qaangiilluartarput, kisiannili inersimasut assut napparsimasinnaallutik, utoqqaallu assut navianartumik nappaat atorlugu toqqutigisinnaallugu.

Q: Misissortissinnaanissaq coronavirusimut ammaanneqassava?
A: Peqqikkuit angerlarsimasinnaallutit, naamik. Tamanna nalinerneqassaaq nakorsarisannut sianernikkut (napparsimmavimmuunngitsoq) ersiuteqarnikkut soorlu kiaqarnermi, quersornermi imaluunnit nuannermi. Misissortinnerit ajunngikkaluarpalluunnit kinguninngua tunillatsissinnaavutit, taamaammat Danmarkimi misissuinerit nakorsarnerqartunut atorneqartarput. Nakorsarisavit nalilerpatit napparsimmavimmi misissorneqassasutit, coronavirusimut naliginnaasumik misissuisoqassaaq.

Q: Qanoq piffissaq, tunillatsissimanermit ersiuteqarnermut sivisutigaa?
A: Assigiinngillat. Kisianni ullut 10-12-llu tungaanut, tunillatsissimallunilu tunillaassisinnaalluni – ilisimanngikkaluarluguluunnit.

Q: Qanoq sivisutigisumik coronavirusimik napparsimasoqartarpa?
A: Apeqqutaavoq, qanoq napparsimatigineq. Amarlanerpaat ullut 3-7 napparsimasarput. Kisianni ilai sapaatip akunneri arlaliusinnaallutik. Pingaaruteqarpoq, angerlarsimalluni allanut attaveqannginnissaq, napparsimanermi piffissaq tamaviat. Ilisimaleriikkavut naapertorlugit ilimagaarput tunillaassuisinnaajunnaartoqarneq pisartoq ersiutit akunnerit 48-t qaangersimalereeraangamigit.

Q: Iluaqutaava nualluummut akiuussutissamik kapitissimaneq?
A: Naluarput, kisianni ilimaginngilarput. Kisianni iluaqutigaa marloriarlutit tunillatseqqinnginnissarnut imaluunnit marloriaammik tunillatsissimannginnissarnut.

Nalunaarut, Naalagaaffiup Siulittaasuuneqarfianit tusagassiortunik katersortitsinermi, ulloq. marsip 13-iat, nal. 19.00.

Peqataasut: Naalagaaffiup Siulittaasuunera Ministeriuneq Mette Frederiksen, Naalagaaffiup Nunanut allanut Naalakkersuisua Jeppe Kofoed, Naalagaaffiup Inatsisinut atuutsitsinermut Naalakkersuisua Nick Hækkerup kiisalu Naalagaaffiup Politiivisa qullersaat Torkild Fogde.

Naalagaaffiup Naalakkersuisui siullertut corona-virusi pillugu Danmarkimi killiffik nalunaarutigaat: 802-t tunillatsissimasut, 23-it napparsimmavimmut unitsinneqarsimasut, 2-llu peruluttut inaanni navianartorsiortut. Tullinnguullugu Mette Frederiksenip saqqummiuppaa suliniutit nutaanerpaat Danmarkimi coronap tuniluunneranut periusissat.

Siulleq tassaavoq, napparsimmaviit maanna pisariaqanngivissumik taaneqartarmik nakorsarneqartartut unitsissagaat; tamanna ilaatigut isumaqarpoq, suliaritinnerit imaluunnit pisarnertut misissortinnerit, taamalu inuunermut navianartorsiunngitsunut piffissat kinguartinneqassasut.

Tullia, tassaavoq, Naalagaaffiup nunanut allanut Naalakkersuisoqarfiata peqqussutaa, maanna angallannerit pisariaqanngivissut nunanut allanut pinaveersaavissornissaat, kiisalu danskisut innuttaassusilinnut tamanut, nunani allaniittunut, angerlarnissamut sakkortuumik kajumissaarisoqarnera; tamanna isumaqarpoq, Danmarkip naalagaaffianit avammut angalasoqannginnissaa, pinaveersaavissortinneqarsinnaappat, aamma angalassaguit, piaartumik angerlaqqipallannissat.

Pingajuat – mannakkut annertunerpaamik ilisimasitsissutigineqartoq – Danmarkip naalagaaffiata killeqarfii aqagumiit, arfininngorneq ulloq. marsip 14-iat., nal. 12.00, matussammata ulloq. apriilip 14-iata tungaanut. Tamanna ima isumaqarpoq, nunani allamiut Danmarkip naalagaaffianut angalasinnaajunnaartitaassasut, timmisartukkut, umiarsuatigut, qimuttuitsutigut, bussitigut aammalu biilitugut angallannermi, immikkut akuerineqartumik siunertaqanngikkaanni; tamanna isumaqarpoq assersuutingalugu, naalagaaffiup iluani najugaqarunik imaluunnit sulisarunik, ilaqutaqarunik navianaatilimmik napparsimasunik imaluunnit meeqqami katerisimaaqatiginissaannut pisinnaatitaaffeqarunik. Killeqarfiit naalagaaffiup politiivinit atuutsinneqassapput sissuerneqarlutillu ikiortingalugit naalagaaffiup sakkutuui. Naalagaaffiup Naalakkersuisuisa erseqqissaatigaat, nioqqutissat, pingaartumik nerisassat killeqarfinni ajornaquteqanngitsumik ikaartinneqartarnissaat, aammalu inuussutissanik imangaateqartoqassangitsoq. Saniatigut erseqqissaatigineqarpoq danskisut innuttaassusillit tamavimmik soorunami Danmarkip naalagaaffianut angalasinnaajuassasut.

Relaterede nyheder

关于新冠病毒COVID-19的政府公告 [简体中文]

18/03/2020
参与人员:丹麦首相 Mette Frederiksen, 卫生部长 Magnus Heunicke, 卫生局长 Søren Brostrøm, 外交部成员以及国家警察局长Torkild Fogde 丹麦首相首先强调了情况的严重性:现有82人住院,其中18人在重症监护室,其中后者的数目几乎在一天内翻了一倍。所以,切断感染链,是我们如今至关重要的一步。 Læs mere…

Kunngerðir frá donsku stjórnini um COVID-19, føroyskt

17/03/2020
Barnakonur við korona-sjúkueyðkennum skulu kannast áðrenn føðing.  Hósdagin 19. mars kom Sundhedsstyrelsen við nýggjum leiðreglum um, hvussu man skal handfara […] Læs mere… Læs mere…

Wypowiedź duńskiego rządu o COVID-19, polski

17/03/2020
Co powinieneś zrobić, gdy masz suchy kaszel, gorączkę i problemy z oddychaniem? Jeśli masz objawy mogące wskazywać na zarażenie COVID-19, […] Læs mere… Læs mere…

Izjave danske vlade o COVID-19, bosanski

17/03/2020
Šta trebate učiniti, ako imate suhi kašalj, temperaturu i poteškoće sa disanjem? Ako osjetite simptome, koji bi mogli biti naznaka […] Læs mere… Læs mere…

Die Aussagen der dänischen Regierung des COVID-19s, [Deutsch].

17/03/2020
Was du tun solltest, wenn du trockenen Husten, ein Fieber und/oder Atembeschwerden hast. Wenn du Symptome kriegst, die ans Coronarvirus […] Læs mere… Læs mere…

Annonces du gouvernement sur le COVID-19, francais

14/03/2020
Que faire lorsqu’on a la toux sèche, la fièvre et des troubles respiratoires? Lorsqu’on a des symptômes ressemblant le COVID-19, […] Læs mere… Læs mere…

کے بارے میں معلومات. حکومت کی طرف سے اردو زبان میں۔ covid-19

14/03/2020
اگر مجھے کھانسی ، بخار ہو یا میں صحیح سانس نہیں لے سکتا تو میں کیا کروں؟ آپ کو گھر […] Læs mere… Læs mere…

Hükümetten COVID-19 Açıklamaları, türkçe

13/03/2020
Kuru öksürük, ateş ve nefes almada zorluk çekiyorsanız ne yapmalısınız? COVID-19’u şüphelendiren semptomlar yaşıyorsanız, bunlar hafif semptomlar olsa bile. Böyle […] Læs mere… Læs mere…

تصريحات الحكومة الدنماركية عن وباء كورونا, العربية

13/03/2020
  ماذا يجب أن تفعل إذا كان لديك سعال جاف وحُمى وصعوبة التنفس؟ أذا كنت تعاني من أعراض قد توحي […] Læs mere… Læs mere…

Støt minoriteten

Vær med til at skabe flere handlemuligheder for
minoritetsetniske danskere. Tak fordi du vil være med!



Hvert eneste medlemskab og donation styrker Mino Danmarks legitimitet og eksistensberettigelse.

Det gør en forskel og styrker foreningens muligheder for at lykkes med at skabe et lige samfund, uanset etnisk baggrund.

Hvert eneste medlemskab og donation styrker Mino Danmarks legitimitet og eksistensberettigelse.

Det gør en forskel og styrker foreningens muligheder for at lykkes med at skabe et lige samfund, uanset etnisk baggrund.